Elon ja kulun merkkejä

Moikka! Blogini oli yksityinen vuoden verran muutamasta eri syystä, mutta nyt teki mieli laittaa tämä homma pyörimään taas. Tästedes sepustan tänne jotain mukavaa silloin tällöin. Säännöllisiä kirjoituksia on kuitenkin turha odottaa, sillä ilman kirjoitusfiilistä en osaa kirjoittaa ja kyseinen fiilis ilmenee kohdallani hyvin aaltoillen. Alkajaisiksi ajattelin rustata tilannekatsauksen (urheilu)elämästäni. On myös  mahdollista, että blogitoimintani perustuu jatkossa tällaiseen kuulumistyyppiseen tarinointiin …

Kilpaurheilun kunnian kentät

Joulukuun alusta huhtikuun alkuun kilpailut rakentavat pitkälti kaikki tekemiseni ja  ajatukseni. Sitä elää viikonloppu kerrallaan. Välillä tulee onnistumisia ja välillä epäonnistumisia, niin harjoituksissa, kilpailuissa kuin omissa oivalluksissa. Talven aikana ei ehdi sisäistää suorituksia, sillä mieli on aina seuraavassa kilpailussa. Seuraava kilpailu tarkoittaa uutta mahdollisuutta näyttää kykynsä ja olla parempi. Tätä mahdollisuutta ei voi tyriä edellisiä …

En haluaisi olla ammattiurheilija ilman ammattia

Tässä on reilu kuukausi vieritty eteenpäin  sellaisena ailahtelevana stressipallona. Kun kisojen ja treenien kylkeen isketään kirjoitukset, normaali koulunkäynti, matkustamiset ja kaikki välttämättömät arkiaskareet, on varmaan ihan normaalia, että tulee käytyä vähän kierroksilla. Ei siis ole ehtinyt tai jaksanut suoltaa tänne mitään tekstiä... Edellä mainitusta rulianssista huolimatta olen ehtinyt pohtia epäoleellista tulevaisuuttani. En meinaan ole enää …

Kiittämätön kakara

Varmaan kaikki ovat joskus olleet sellaisten ihmisten seurassa, joiden asiat vaikuttavat olevan aika hyvin, mutta siitä huolimatta he vain valittavat jatkuvasti, kun mikään ei kelpaa. Milloin on vikaa koulussa tai työpaikassa, milloin parisuhteessa tai ulkonäössä, milloin yhteiskunnassa ja milloin kesäloman pituudessa. Aina on jokin asia huonommin kuin mitä pitäisi ja ikinä vika ei löydy itsestä. …

Kun pahin vihollisesi olet sinä itse

  Aloitin pari vuotta sitten matkan kohti tavoitetta, jonka tarkoitus oli tehdä minusta onnellisempi ja parempi kuin koskaan aikaisemmin. Päädyin kuitenkin pisteeseen, jossa olin kaikkea muuta: Elin omassa kuplassani. En osannut nauttia muiden ihmisten seurasta. Minulla oli pakkomielle tietynlaiseen syömiseen ja treenaamiseen. Kroppa ja mieli olivat niin sekaisin, että en enää ymmärtänyt itseäni, tunteitani tai …

Miksi toistamme samoja virheitä?

  Kaikki ihmiset tekevät virheitä. Virheet ovat vain kokemuksia, jotka toimivat oppitunteina. Joitakin virheitä tulee kuitenkin tehtyä yhä uudelleen ja uudelleen. Tällaiset virheet vaikuttavat aluksi jotenkin kiehtovilta, melkein voitoilta. Seuraukset ovat kuitenkin aina yhtä ikävät.       Itse olen taas mennyt toistamaan samoja virheitä. En oikein tiedä miten jälleen kerran onnistuin. Eksyin kai vain valitsemaan sen …