Tyhjä tiedote

Selasin tuossa puhelimen otoksia heinäkuusta tähän päivään. Aika vähän näkyi mitään kertomisen arvoista. Kuvien lajikirjo ilmaisi lähinnä juttuja, jotka saanut toistuvasti pysähtymään:

Koiraa. Kukkaa. Marjaa. Vettä. Kuraa. Koiraa. Näistä haluaisi kesän 2020 muistaa.

Syyskuun alussa voi vain todeta, että kesä on takana. Syksy jatkunee ja vieläpä yhtä villinä kuin kesä. Pirkkalassa. Vuokatissa. Marjojen ja kukkien sijaan silmiä piristää vain Zoom, Word ja WebAssign. Koirien, veden ja kuran määrä säilynee vakiona.

Välillä on ikävä Denveriin, mutta sitäkin enemmän kaipaan tavallisuutta, kilpahiihtoa, rauhaa. Onneksi ymmärrys lisääntyy jatkuvasti. Kaikki loppuu tai muuttuu aikanaan.

Kerrotaan tarkemmin talvemmalla kun tiedetään enemmän.

//Eve