Kevyitä Ajatuksia Kesältä

Kehottaa kuunteleen sydäntä tai järkeä. Vaikka molemmat puuttuu.

Muiden mielipiteet ja tekemiset. Välitän edelleen liikaa.

Valhe muuttuu todeks kun sen monesti syöttää.

Kaikki ihmiset on yhtä arvokkaita. Siihen pyritään kanssakäymisessä. Mutta mitä tuon lausuminen merkitsee?

Oman naaman kuvaaminen. Yhtäkään minuuttia en siihen laita.

Jos kerrankin vastaisi joo, ei tai ihan okei.

Alemmuuskompleksi. Jotkut vaan on hienompia ja suurempia.

Kaikilla on pakkomielteensä. Suvusta tai seurasta kiinni mihin sekaantuu.

Tekoripset ja -rusketukset naamalla. Sanovat ettei ulkonäöllä ole väliä.

Päivästä tulee tasan yhtä hyvä kuin testituloksesta.

Fiksu, määrätietoinen, perfektionisti. En ole mitään noista.

Illalla vihaan nukkumista. Aamulla vihaan heräämistä. Päivä kuitenkin kelpaa. Muuttuuko tämä koskaan?

Ja olen myöhässä. Taas.

Pelastaa itsensä ennen muita. Eihän sellainen elämä voi kantaa.

Koirattomat ihmiset jää niin paljosta paitsi.

Juoksemisen tärkeys.

Mitättömät asiat ärsyttää, mutta olennaiset ei.

Parhaat hetket on pieniä. Niitä kun kokee auttaneensa tai edes yrittäneensä. Muiden tietämättä.

Tuntitolkulla keksittyjä ja oikeita elämiä sähkölaitteilla. Normaalia ja hauskaa nykyään.

Paljon rahaa ja vielä enemmän aikaa. Tullaanko ikinä oleen kaiken sen arvoisia?

Miksi sadan kommentin joukosta metsästetään se ainut negatiivinen?

Ei pitäis tehdä mitään mikä ei yhtään pelota tai satuta.

Elossa, mutta sekaisin tai unessa. Onko se elämää. Itselle tai muille?

Turha suunnitella viikkoa pidemmälle. Nyt on kaikki mitä on.